Palvelut Lähellä -sovellus on taskussasi kulkeva matkaopas!

Iltakävely Langinkosken luonnonsuojelualueella ja keisarillisella kalastusmajalla

Langinkoski sijaitsee Kotkassa, Kymijoen Langinkosken haarassa. Se on joen alin koski ja laskee suoraan Suomenlahteen.  Elokuun lämmin ja aurinkoinen ilta houkutteli ulkoilemaan Langinkosken maisemiin. Langinkoski on monipuolinen vierailu- ja luontokohde, jossa voi kävellä luontopolkuja pitkin, tutustua alueen historiaan tai vaikka kalastaa. Alueella toimii museo, johon kuuluu useita keisari Aleksenteri III:n aikaisia rakennuksia. Langinkoski ja sen rakennukset ovat myös osa vuonna 2014 perustettua Kotkan kansallista kaupunkipuistoa. Museotoiminta Langinkoskella alkoi jo 1930-luvulla. Nykyisin alueesta vastaa Kansallismuseo. Langinkoksen luonnonsuojelualueella kulkee useita luontopolkuja, joita pitkin pääsee tutustumaan alueen kohteisiin ja luontoon.

Langinkoskella on hyvät pysäköintimahdollisuudet. Alueella on kaksi tilavaa parkkipaikkaa, joilta pääsee suoraan luontopolulle. Opasteet ovat selkeitä. Langinkoskella on hyvät ja tasaiset hiekkapolut, joilla kulkeminen on helppoa. Esimerkiksi liikuntaesteiset pääsevät luontopolkuja pitkin osaan alueen kohteista, kuten kahvilaan, kosken äärelle ja kalastusmajan pihaan. Itse kalastusmaja ei kuitenkaan ole esteetön.

Langinkoski on ollut tärkeä kalastuspaikka jo vuosisatojen ajan. Aikojen saatossa siellä ovat kalastaneet suomalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset. Langinkosken kuuluisin kalastaja oli tietysti Venäjän keisari Aleksanteri III, joka ihastui paikkaan ja sen lohisaaliisiin. Hän päätti rakennuttaa itselleen kalastusmajan kosken rannalle. Nykyisin Langinkoski on suosittu lohien ja meritaimenien perhokalastuspaikka. Nyt koskessa kalaonneaan koetteli yksi perhokalastaja, joka heitteli siimaansa komeissa kaarissa ilta-auringon loisteessa.

Luontopolun varrella on keisarin kalastuskivi. Kerrotaan, että kalastusmajan rakennustöiden aikaan keisari etsi kalastuspaikkaa ja löysi kiven joen rannasta. Tarinan mukaan hän rakensi itse puiset tikkaat, joita pitkin kiipesi kivelle kalastamaan. Pääreitin varrella on myös kalahautomo. Siellä haudottiin lohta ja siikaa, ja myöhemmin kalat istutettiin jokeen. Kalahautomo oli toiminnassa 1900-luvun alkupuolella.

Alueella risteilee myös paljon pienempiä polkuja, jotka ovat epätasaisia ja kapeita. Näiden salaperäistenkin polkujen varrelta voi myös löytää paljon mielenkiintoista nähtävää. Langinkosken luonnonsuojelualue pyritään säilyttämään mahdollisimman luonnontilaisena. Vanha metsä on kiehtova ja reittien varrella näkee hyvin vaihtelevia maisemia. Vanhimmat ja suurimmat puut ovat vaikuttavia.

Keisarilliselle kalastusmajalle johtaa silta, jonka jykevät portit on veistetty samaan tyyliin päärakennuksen kanssa. Itse kalastusmaja on komea hirsirakennus, joka toimii nykyisin museona. Se on ainoa Venäjän ulkopuolella säilynyt keisariperheen asunto. Keisariperhe vieraineen viihtyi Langinkoskella kesäisin. Langinkoski oli keisari Aleksanteri III:lle ja keisarinna Maria Feodorovnalle piilopirtti, jonne he mielellään pakenivat perheineen hovin ylellisyyttä ja muodollisuuksia.

Kalastusmajan suunnittelivat suomalaiset arkkitehdit ja rakennustapa perustui perinteiseen suomalaiseen puurakentamiseen. Kalastusmaja on ensimmäisiä kansallisromanttisen tyylin edustajia maassamme. Keisari toivoi rakennuksesta nimenomaan yksinkertaista ja talonpoikaisen vaatimatonta. Kalastusmajasta löytyy paljon hienoja ja taidokkaita yksityiskohtia, kuten ikkunanpuitteet ja terassin pylväät. Suomen itsenäistyttyä kalastusmaja rapistui melko huonoon kuntoon. Paikallinen museoseura kuitenkin alkoi kunnostaa kalastusmajaa 1930-luvulla. Nykyisin se on entisöity lähes alkuperäiseen loistoonsa. Kalastusmajan sisustus oli myös yhtenäinen ja edusti aikansa suomalaista käsi- ja taideteollisuutta. Osa esineistöstä on edelleen tallessa ja nähtävillä museon aukioloaikoina. Langinkoski onkin nykyisin suosittu kulttuuri- ja museokohde. Me emme päässeet vierailemaan museossa, sillä se oli suljettu jo siltä päivältä. Alueella on kuitenkin paljon muuta nähtävää.

Langinkosken pauhu kantautui hallitsevana ja koski kimalteli ilta-auringossa, kun kiertelimme alueella. Aivan kosken rannassa on kalastajien mökki ja kalastusvälinevaja, jotka ovat rakennettu samaan tyyliin päärakennuksen kanssa. Ammattikalastajat asuivat aikoinaan mökissä kesäisin. Kalastusvälinevajassa on säilytetty erilaisia kalastusvälineitä ja se tuoksuu lämpimässä loppukesän illassa vahvasti tervalle. Pienen matkan päässä sijaitsee alueen vanhin rakennus. Kaunis rakennus on pieni ortodoksinen kappeli, eli tsasouna. Se on rakennettu 1800-luvun alussa, jolloin Langinkoskella kalastivat Valamon luostarin munkit. Tuolloin kappelissa pyhitettiin keväisin alueen kalavedet. Myöhemmin kappelia käytti keisarillinen perhe. Nykyisin Kotkan ortodoksinen seurakunta järjestää kappelin luona jumalanpalveluksia.

Keisari Aleksanteri III halusi Langinkoskelle oman vahtimestarin, jolle rakennettiin oma asuinrakennus. Kalastusmajalla oli oma vahtimestari alusta lähtien, joka huolehti alueesta ja sen toiminnasta. Vahtimestarin talon pihapiiriin kuuluu myös mm. saunarakennus, pesutupa ja varastorakennuksia. Nykyisin talossa sijaitsee alueen toinen kahvila.

Illalla alueella oli rauhallista ja reiteillä liikkui muutamia muitakin ulkoilijoita. Koirat saavat myös vierailla luonnonsuojelualueella kytkettyinä ja vastaan tulikin muutamia koiranulkoiluttajia. Museon ja kahviloiden aukioloaikoina alueella on väkeä enemmän. Langinkosken alueella riittää näkemistä ja aikaa kuluu helposti useampi tunti. Meidän vierailumme oli melko lyhyt, joten nähtävää riittää vielä seuraavallekin kerralle. Alueella on myös esimerkiksi juoksuhautoja kahden sodan ajalta, Aleksanteri III:n muistokivi, sekä 1959 perustettu puulajipuisto. Alueella kannattaa vierailla myös eri vuodenaikoina. Alueen palvelut ovat avoinna vain kesäisin.

Terveisin

Heli

Jätä kommentti